lauantai 28. tammikuuta 2012

Food of the day: Goat´s milk

Löysin kaupasta vuohenmaitoa. Neiti-etsivänä olisin todennäköisesti löytänyt samaa tavaraa Suomestakin, mutta satunnaisista budjettisyistä ei tullut koskaan etsittyä. Eilen kaarsin siis kärryni kanssa tutuksi tulleelle (epä)maitohyllylle ja olin melkein tarttumassa jääkaappini vakiovarustuksiin kuuluvaan kauramaitopönikkään. Ennen tarttumisen ratkaisevaa hetkeä hoksasin kuitenkin lutuisen vuohen vauvan kuvan ylähyllyllä seisovan purkin kyljessä. Maria-eläinystävän (luetaan hyvin sarkastisella äänenpainolla) hellyys heräsi ja hoivavietti otti vallan. Pitäisikö tuota nyt kokeilla?  

Mieleni yleni jo pelkästä ajatuksesta: Minä, yksi ainoa kuluttaja, pieni ja mitätön ostosvalintojen tekijä päätyisin ostamaan tuota punnan verran kalliimpaa maitoa ja teollani tukisin yksityistä vuohikasvattajaa ja paikallista taloutta ja lisäksi antaisin hiljaisen äänimerkin korkeammille tahoille: "Tätä tavaraa menee! Tätä kannattaa tilata!" Tartuin siis empimättä purnukkaan ja sain niukin naukin vältettyä houkutuksen moiskauttaa pusun vuohen poskelle.



Spontaanin oloisesta tapahtumaketjusta huolimatta päätökseni ei ollut mikään hetken mielijohde. Olin lukenut vaihtoehtoisista maitotuotteista ja niiden hyväätekevästä vaikutuksesta jo aiemmin, ja kerryttämäni tietotaidon seurauksena päätynyt kaura- ja soijamaitovaihtoehtoihin varsinaisen eläinmaidon sijaan. Tällä puolella rapakkoa kyseiset tuotteet ovat pohjahinnoissa. Kauramaito (1,5 l) maksaa 69 penceä (=n.70 senttiä), eli vähemmän kuin Valion maitolitra Suomessa. Vuohen tissistä puristettu luonnon juoma ei sekään tehnyt hillitöntä lovea budjettiin, kun puolitoista litraa kustansi 1,70 puntaa. Samalla hinnalla saisin 2 litraa Valion maitoa Suomessa. Paremmat valinnat saattavat joskus olla edullisia!

Suomessa ja useissa muissa länsimaissa on havaittu huomattavan paljon laktoosi-intoleranssia. Vastoin yleistä käsitystä, kyseinen tila ei ole sairaus tai toimintahäiriö, päinvastoin! 100 % kaakkois-aasian väestöstä ei siedä maidon laktoosia, afrikkalaisista 80 % ja eurooppalaisista 0-40 %. Skandinaaveilla on poikkeuksellisen vahva laktoosinsietogeeni pitkän maidonkulutushistorian seurauksena ja likimain 83 % suomalaisista sietääkin maitotuotteita joissain määrin. Skandinaaviasta ja eräistä Afrikan heimoista löytyvä maidonsietogeeni voidaan luokitella mutaatioksi, koska suurimmalla osalla ihmisistä laktoosia pilkkova geeni katoaa imetysajan päätyttyä. Maalaisjärjellä ajateltuna; aika luonnollista, eikö totta? Maito loppuu äidin ja emän tissistä tietyssä vaiheessa poikasen ja vauvan kehitystä, koska sen jälkeen jälkeläinen siirtyy tavalliseen ruokavalioon ja saa kalsiuminsa muista ravinnon lähteistä. Ainakin teoriassa, ainakin eläinmaailmassa.
                                                                                      Laktoosi-intoleranssi maailmalla

On merkittävää huomata, miten paljon meillä on juuri maitoon ja kalsiumin saantiin liittyviä sairauksia maailman korkeimmasta maidonkulutusprosentista huolimatta. Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista ja noin 30 000 uutta tapausta diagnosoidaan vuosittain. Ja maitoa menee! Koska ilman maitoa ei voi elää! Vatsavaivoista, piereskelystä, turvotuksesta tai ruoansulatusongemista viis, koska meille on kerrottu että maito on ainoa kalsiumin lähde. Piste. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maidon proteiinilla on niin merkittävä vaikutus vatsan happopitoisuuteen, että elimistö tarvitsee kalsiumia tasatakseen tuon happopiikin. Tarvittava kalsium irtoaa tietenkin luista, eikä maidon kalsium riitä korvaataan tuota vajetta. Näin ollen päädymme noidan kehään; mitä enemmän maitotuotteita nautit, sitä enemmän kalsiumia tarvitset.

Laktoosi-intoleranssia tai ei, suuri osa suomalaisista kärsii homogenoidun ja pastöroidun maidon aiheuttamista vaivoista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että maidon sivuoireista kärsivät yksilöt paranevat vatsavaivoistaan nauttimalla ulkomaalaisia (usein ei-homogenoituja) maitotuotteita tai siirtymällä lehmänmaidosta muihin vaihtoehtoihin. Vuohenmaito, soijamaito, kauramaito ja mantelimaito ovat muutamia esimerkkejä, joita maitoallergikon kannattaa testata selvittääkseen maitoallergiansa todenperäisyyden. Kyseessä saattaa hyvinkin olla luonnollinen laktoosinsietogeenin puutos tai allergia ylikäsitellyille maidoille.

 
***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***
Nyt odotatte minun kertovan, että minulla on vakava laktoosi-intoleranssi. Ehei, ei alkuunkaan. Masokistiluonteelle ominaiseen tapaan, olen harjoittanut pienimuotoisia ihmiskokeita itselläni. Päivittäin juotuna tavallinen maito aiheuttaa turvotusta ja vatsavaivoja, ja suuren kaakaomukillisen jälkeen olo on kuin hylkeellä konsanaan. Soija- ja kauramaitoon siirtymisen jälkeen maidon pelko on kaikonnut ja vatsa voi paremmin, koska kyseiset maitotuotteet eivät aiheuta pöhötystä. Vuohen maito onkin uusin aluevaltaukseni, joka ainakin toistaiseksi, kahvin sekaan liotettuna, tuntuu sopivan samaan kategoriaan. Pidän teidät ajantasalla vatsan tapahtumista, mutta näillä näkymin ripuliraporttia ei ole luvassa.  

Pöö! Ei ole mitään pelättävää.


 ***   ***   ***   ***   ***   ***  ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***