keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Olipa kerran kala

Hälytys: Kalakannat ovat hupenemassa! Ihmisiä kannustetaan lisäämään rasvaisten kalojen syöntiä, mutta monet kyseisistä kalalajeista kituuttavat sukupuoleen kuolemisen rajamailla. Länsimaistunut ruokavalio ja EU:n myötä helpottunut elintarvikkeiden kuljetusjärjestelmä ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset kautta maailman nauttivat kalalajeja yhä yksipuolisemmin ja suppeammin. Vielä kymmenisen vuotta sitten nautimme kalalajeja varsin kaksijakoisesti: Itä-Euroopassa syötiin pääasiassa kirkkaiden vesien kaloja, kuten karppeja ja lännessä puolestaan lohisukuun kuuluvia kaloja, kuten taimenia. Nykyään lohen sukuisten kalojen kulutus on kuitenkin räjähtänyt käsiin kaikkialla Euroopassa mikä jakaa mielipiteet moneen leiriin. Ravitsemuksellisesti lohi on kala numero yksi, sillä siitä saa tärkeitä A-, B12-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä Omega 3 superrasvahappoja. Ekologisessa mielessä tuo kalaparka on kuitenkin katoamisuhan alla.

Vuonna 2006 Science -lehdessä julkaistiin tutkimus jonka mukaan kolmannes maailman kalakannoista on romahtanut. Pahimpien skenaarioiden mukaan kalakannat saattavat romahtaa tyystin seuraavan 50 vuoden aikana mikäli liikakalastusta ei saada kuriin. Kalanpyynnistä, kuten muustakin ravinnon tuotannosta, on tullut silkkaa markkinointia ja bisnestä, jossa vain raha puhuu. Ja tunnetusti, rahalla jos jollakin on suuri suu.

Human Food Chain eli Ravintoketju -nimisen oppiaineemme tunnilla kävi luennoimassa eräs englantilainen biologi, joka tutkii työkseen meriä, kaloja ja kalakantojen tilannetta. Hän ei ollut tietoinen kalan ravitsemuksellisista ominaisuuksista, mutta tiesi kertoa ympäristöasioista ja kalatuotannon tulevaisuudesta. 1900 luvulta lähtien kalakannat ovat huvenneet tasaiseen tahtiin ja kasvatettujen kalojen tuotanto on lisääntynyt radikaalisti vapaan kalan pyyntiin verrattuna.  

Suuri osa kaupan hyllyltä löytyvästä kalasta on kasvatettua, eli pitkälti jalostettua. Uudessa Mustassa julkaistiin taannoin hyvä ja kattava artikkeli samaisesta aiheesta: http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2010/9/23/varsinainen-kalajuttu.html

***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***
"Voiko kasvatettu lohi olla luomu-lohta?"
biologi heitti kysymyksen ilmaan ja vastasi itse: "Ei voi. Ja jos niin väitetään, se on harhaanjohtamista." Tänä päivänä nautimme pääasiassa lohta, joka on kasvatettu ahtaissa altaissa, huomattavan lyhyessä ajassa, ja jotka on mahdollisesti pumpattu täyteen kasvuhormonia ja antibiootteja.  Njami njami! Tämän lisäksi lohentuotanto kuluttaa merien kalakantoja aivan yllättävällä tavalla: Yhden lohikilon tuottaminen vaatii nimittäin 5 kiloa muuta kalaa! Ei ihan pikkujuttu.

Mitä vaihtoehtoja meille jää, mikäli haluamme jatkaa kalansyömistä, mikä on siis ravitsemusnäkökulmasta katsottuna ehdottoman suotavaa ? Tulevaisuuden toivo -surullista kyllä- tulee olemaan geenimanipulaatio. USA:ssa (miten yllättävää!) on jo annettu hyväksyntä geenimanipuloidun kalan tuomiseksi markkinoille, mutta Euroopassa ollaan vielä varuillaan. GM aiheuttaa närää ja kummastusta, pelkoa ja epäluuloa, mutta edellämainitun biologin mukaan tulevaisuudessa kaikki kaupasta saatava kala tulee olemaan GM-kalaa. Koska nykyään 95 % saatavilla olevasta ruokakalasta on kasvatettua, on vain luonnollinen (tämän yhteiskunnan luonnollinen) seuraus, että tuotantoa tehostetaan geenimanipulaatiolla.

Onko se sitten vain ja ainoastaan huono juttu vai mitä häh?















Jo tutuksi tullut biologimies luetteli myös GM-kalan hyviä puolia. Voin itsekin alleviivata seuraavat kohdat, siitäkin huolimatta että ihan periaatteellisesti haluan vastustaa GM-tuotteiden tuomista markkinoille. No, kipeää tekee lausua mitään myönteistä, mutta tässä niitä höytyjä nyt sitten tulee. (Lopeta lukeminen tähän jos haluat edelleen 100 %: sesti ja vain ja ainoastaan vastustaa GeeÄmmää)

GM on -halusimmepa tai emme- osa ravitsemusmaailman tulevaisuutta. Yksi esimerkki geenimanipuloidusta, tuottajan kannalta hyödyllisestä ja pitkään säilyvästä kalalajista on lämpimien vesien, esimerkiksi Atlantin kala, jolle siirretään Arktisen veden kalan kylmänsietogeeni, sekä nopeasti kasvavan kalan kasvugeeni. Kyseinen kala tulee geenimanipulaation jälkeen pärjäämään myös kylmemmissä oloissa, jolloin sitä voidaan alkaa kasvattaa myös meikäläisten leveysasteilla.  Tämä voidaan tehdä esimerkiksi eräille lohilajeille, jotka ovat normaalioloissa niin herkkähipiäisiä, että paleltuvat alle + 5 asteessa. Myös tuotantoaika lyhenee GM-muutosten myötä ja esimerkiksi lohen kasvuaika lyhenisi 3 vuodesta 1 vuoteen. Antibioottien käyttö vähenisi, koska kalalle voidaan siirtää tauteja vastustava geeni.

Asioilla tuppaa olemaan, ei pelkästään kaksi, vaan triljoona eri puolta, joita tarkastella eri näkökulmista käsin. Minä istun vakaasti ravitsemusnäkökulmassa ja suosittelen ehdottomasti kalan sisällyttämistä viikottaiseen ruokavalioon, jos ei ihan seitsemänä, niin vähintään kahtena päivänä viikossa  Mutta mitä syödä ? Itse kehotan suosimaan harvinaisempia lajeja ja kokeilemaan uusia, tuntemattomiakin lajikkeita. Lohi ja tonnikala eivät ole ainoita olemassaolevia lajikkeita, vaikka olemme joutuneetkin kasvamaan sellaisen harhauskon vaikutuspiirissä. Valmistiskeiltä löytyy monensortin kalaisia otuksia, äyriäisiä ja niljakkeita, jotka muuttuvat kyllä leikkuulaudalla ruoaksi kun vaan viitsii vähän vaivautua. Vähän vaan. Sen verran, että hankkii tietoa valmistustavoista ja uskaltaa tarttua haasteeseen.

Ota riski! Kokeile uutta!  

Tee hyvää itsellesi ja ympäristöllesi paremmilla valinnoilla!

  












Lisätietoa: 

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=75497
http://www.rktl.fi/kala
 http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/06/luonnonsuojeluliitto_haluaa_turvata_uhanalaiset_kalakannat_2652580.html
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2010/9/23/varsinainen-kalajuttu.html