perjantai 23. maaliskuuta 2012

Eat your bugs!

Maapallon ekosysteemissä elää noin 1700 ihmisravinnoksi kelpaavaa hyönteislajiketta. Aasian maiden ihmiset ovat askeleen verran edellä länsimaita mitä tulee ekologiseen lihansyöntiin ja vaihtoehtoisiin proteiininlähteisiin. Niillä main yli 2,5 miljardia ihmistä harjoittaa nimittäin entomofagiaa eli hyönteissyöntiä. Pääasiassa lounaslautasille päätyy heinäsirkkoja, kaskaita, muurahaisia, hämähäkkejä, torakoita ja hyönteisten toukkia eri muodoissaan. Thaimaassa on arvioitu olevan noin 15 000 heinäsirkkafarmia. (Kiinni jäit, näen ilmeesi! Naamasi on norsun ******* ja vatsasi sisältö pyrkii kurkkutorvesta ylös) Sinnittele vielä; koskaan ei pidä tehdä johtopäätöksiä ensimmäisten mielikuvien perusteella.

                                                            I´m your friend! Eat me!


Itikat ja ötökät taipuvat ruokaan kuin ruokaan (ovat notkeita veijareita!) ja toimivat niin paistettuina, paahdettuina, kuivattuina kuin grillattuinakin. Osa kelpaa syötäviksi sellaisenaan, mutta kypsennys on suositeltavaa turvallisuussyistä. (Minä en ota vastuuta, mikäli saat ruokamyrkytyksen keittiösi banaanikärpäsistä) Yhtä kaikki, hyönteiset ovat aivan ykkösluokkaista ravintoa. Tämän sanoessani en puhu tilastotieteilijän äänellä, enkä toistele akateemisia tutkimustuloksia, vaan viittaan henkilökohtaiseen kokemukseen. Kokeiltu on ja hyväksi havaittu! Rouskutin läpi niin paahdetut heinäsirkat, hämähäkit, torakat, jättiläishyttyset, sammakot kuin barbeque-käärmeenkin matkustessani Kaakkois-Aasiassa ja kuinka ollakaan; pinnan alla orastaneet epäröinnin siemenet kuivuivat maan tasalle sen sileän tien. Lihaa kuin lihaa, huomasin miettiväni siinä maistellessani. Ötököiden maku ei juuri poikennut broilerista.

                                                        Käärmevarras ja torakoita



Hyönteiset ja niiden toukat sisältävät aimoannokset hyvänlaatuista proteiinia, terveyttä edistäviä rasvoja, rautaa ja kalsiumia. Eräissä lajikkeissa on jopa tuplasti proteiinia lihaan ja kalaan verrattuna ja lisäksi toukkavaiheessa olevat hyönteiset ovat todellisia vitamiini-antioksidantti-pommeja. Kaiken lisäksi niiden kasvatus on äärimmäisen ekologista ja ympäristöystävällistä. Tasalämpöisinä eliöinä hyönteiset tuottavat  vähemmän kasvihuonekaasuja kuin muut elikot ja pärjäilevät mainiosti elintarviketuotannon jätteillä ja tuotantoeläinten lannalla. Kärpäsentoukkia voi kasvattaa siipikarjan lannalla ja sitten syöttää niitä broilereille muun epärehun ja proteiinijauheiden sijaan. Heinäsirkat, kuten monet muutkin hyönteiset lisääntyvät kuin sienet sateella ja käyttävät ravintoa hyväkseen moninverroin tehokkaammin kuin naudat, possut, kanat ja fisut. Yksi kilo heinäsirkkoja tuottaa yhden kilon syömäkelpoista ruokaa (koko setti on syötävää ainesta!). Yhden naudanlihakilon tuottaminen vaatii noin 10 kiloa ravintoa ja ravinnon lisäravintoa. (köh, geenimanipuloitua soijaa) Hyönteisten kasvatus vaatii siis vain murto-osan perinteisen lihatuotannon vaatimasta tilasta ja rehusta.
 
                                                          Heinäsirkkoja Myanmarissa

  
                                      Vähemmän herkullisennäköisiä kärpäsentoukkia



FAO (Food and Agriculture Organisation) starttasi keväällä 2010 projektin, jonka tarkoituksena on analysoida hyönteisten ravitsemuksellisia ominaisuuksia yhteistyössä Laosin valtion kanssa ja edistää hyönteisten omaksumista ruokakäyttöön ympäri maailmaa. Laosilla on pitkät perinteet hyönteisten käytöstä ja niiden kotikasvatuksesta, sekä kaupallisesta kasvatuksesta ruokien raaka-aineeksi. Kyseinen projekti käynnistyi Shangaissa hyönteisgourmet-tapahtuman merkeissä. Laosilainen huippukokki Sisouphanh Ocampo oli voittanut aiemmin paikallisen hyönteisruokakilpailun hyönteistacoreseptillään, johon kuului silkkiperhosen toukkia, heinäsirkkoja, intialaisia mausteita, tomaattisalsaa ja kermaviiliä. Njami Njam. Ihmettelen, jos ei nyt viimeistään herahtanut vesi kielelle.

Länsimaalaiset eivät ole omaksuneet hyönteisiä osaksi ruokavaliotaan. Ne koetaan epämiellyttävinä ja likaisina eliöinä, vaikka vuosisatojen mittainen hyönteissyönnin historia on osoittanut niiden hyödyt terveydelle ja ympäristölle. Laajemmassa perspektiivissä katsottuna asenteemme tekee meistä varsinaisia kummajaisia: Arviolta 80%: lle maailman ihmisistä hyönteiset ovat nimittäin yksi merkittävin proteiinin lähde ja suuri kulinaarinen nautinto. Surullinen fakta on se, että tämän hetkinen karjatalous tuottaa noin 18 prosenttia kaikista maapallon kasvihuonepäästöistä, mutta tehotuotanto rehottaa ja lihankulutus kasvaa. Hyönteisiä tällä pallolla piisaisi viljeltäväksi ilman päästöjen päästöjä. Tragikoominen tosiasia on se, että puoli maailmaa viljelee hyönteisiä karjatalouden rinnalla ja osallistuu näin planeetan suojelemiseen ja kasvihuonepäästöjen hillitsemiseen. Tragikomediallinen osuus seuraa tässä: Ne kaikki ovat kehitysmaita.



Ilmeesi onkin mukavasti muuttunut; olet innostuksesta soikea ja inspiraatiosta vihreä! Kun nyt siis kiinnostuit vaihtamaan kanannahkapullat ja nugetit tosimiehen lihatuotteisiin, kuten kärpäsiin, murkkuihin ja koppakuoriaisiin, niin ei muuta kun tuumasta toimeen. Syötäviä hyönteisiä voi tilata muun muassa brittiläisestä Edible verkkokaupasta. Hyvä Britannia, Go Britannia! Tässä maassa tupataan olemaan ravitsemusasoissa aina askeleen verran edellä muuta maailmaa.

***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***

Reseptilöydös rohkelikoille:

Hyönteiskarkit – Seireenin suudelmat

3 dl vapaavalintaisia hyönteisiä (jalat tai siivet voi poistaa)
1/2 dl hunajaa

Mausteeksi:

Muskottipähkinää
Kanelia
Kookoslastuja

* Kuinka hyönteiset tulisi valmistaa ruoaksi? Elävät hyönteiset tulee jäädyttää (n. 15 min. riittää) ja sitten paistaa. Ötököiden suoliston saa puhdistettua pitämällä hyönteisiä paastolla 4-12 tuntia ennen käyttöä tai syöttämällä niille omavalintaisia yrttejä muutaman päivän ajan. Siivet ja jalat voi poistaa, kuten myös kuolleet yksilöt. 
* Paras hyönteistenkeruuaika on aamukoi tai ilta, jolloin hyönteiset liikkuvat hitaasti. Kasvualustana hyönteisille toimii esimerkiksi lasipurkki, jossa on kantena hengittävä kangas sekä pohjalla riittävästi syötävää.
* Hyönteiset lisääntyvät pääsääntöisesti 45-90 päivässä, kun hygieniasta ja ravinnonsaannista huolehditaan. Hyönteiset saadaan kuorrutettua herkullisiksi eri menetelmin, tarkempia reseptejä esim. Terveydenjuuren reseptiosiosta.

Resepti simppelisti:

* Paista hyönteiset kevyesti voissa tai kookosöljyssä. Kuorruta hunajalla ja mausta.

Lähde: http://www.terveydenjuuri.fi/?p=866 (Siirrän vastuun tälle taholle, mikäli ongelmia ilmenee ;))